Matkapäiväkirja osa 8: koulutuskuulumisia marraskuulta

Kokemusasiantuntijakoulutuksessamme marraskuu on touhukasta aikaa. Teoriaopintoihin limittyvät käytännön työharjoittelut ja loppuseminaarin valmistelu, unohtamatta koulutuksen kymmenennelle viikolle ajoittunutta hissipuheiden pitämistä!  Koulutuspäivien lisäksi koulutettaville on tarjoutunut mahdollisuus osallistua sekä hissipuheiden pitämiseen valmentaviin tarinatyöpajoihin että CV-työpajoihin. CV-työpajojen toteutuksesta viime kevään opiskelijan kirjoittama juttu löytyy LINKISTÄ.

Tämänkertaiseen blogiin onkin kerätty kokemuksia marraskuun varrelta, useammasta eri koulutuspäivästä. Teksti on laadittu koulutettava Hannan ja KAP -hanketiimin yhteistyössä.

Mielenterveyshäiriöt, päihderiippuvuus, hoito ja kuntoutus sekä potilaan ja asiakkaan asema ja oikeudet

Syysloman jälkeen jatkoimme vielä viikon etäopetuksessa. Kahdeksannen koulutuspäivän aiheena olivat mielenterveyshäiriöt ja päihderiippuvuus sekä potilaan ja asiakaan oikeudet. Petran vetämän Hyvää huomenta -kierroksella kävi ilmi, että syysloma oli olut useimmilla hyvinkin työntäyteinen: moni oli tehnyt KAT-koulutuksen työharjoittelua, joku oli aloittanut työkokeilussa ja toinen käynyt työhaastattelussa. Myös koulutuksen opinnäytetyö eli loppuseminaarin suunnittelu oli pitänyt kiireisenä.

Aamupäivällä kouluttajina toimivat KAP Vantaan kokemusasiantuntijat Nina ja Memmu. Ninan osuus käsitteli mielenterveyshäiriöitä ja hoitomuotoja ja Memmu kertoi päihderiippuvuuden synnystä, päihdehoidon historiasta sekä esitteli päihdetyön kokemusasiantuntijana käyttämiään ja kehittämiään työkaluja, kuten retkahduskehää.

Lounaan jälkeen Tomi piti musiikin säestämän virkistyskierroksen, jossa venyteltiin jäykistyneitä niskoja. Sen jälkeen jatkettiin asiapitoista päivää potilaan- ja asiakkaan oikeuksista kun vieraileviksi kouluttajiksi saapuivat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta Reino Raittila ja Tuula Sillanpää.

Päivän päätteeksi käytiin läpi mietteitä seuraavan viikon lähiopetukseen siirtymisestä. Se innosti ja jännitti. Päivän päätteeksi Virpi piti vielä loppukierroksen päivän palautteesta ja itse kutakin inspiroivasta taideteoksesta. Päivän anti koettiin äärimmäisen antoisaksi. Taideteoksista inspiroivia olivat elokuvista biiseihin ja maalauksiin. Samalla opimme taas itsestämme ja toisistamme hiukan enemmän!

Asenteet ja motivaatio kokemusasiantuntijan työssä

Yhdeksäs koulutuspäivä jatkui KAP Vantaan kokemusasiantuntijoiden Memmun ja Ninan opissa. Päivän aiheena oli asenteet ja motivaatio kokemusasiantuntijan työssä.

Memmulla on monipuolinen kokemus erilaisista kokemusasiantuntijatehtävistä ja ammatiltaan hän on lähihoitaja. Hän puhui motivaation merkityksestä ja oi esille esimerkkejä siitä, miten motivaatiota voi pitää yllä haastavissakin tilanteissa. Sote-alalla päätöksenteko ja -muutosprosessit voivat olla hitaita, joten kokemusasiantuntijalta saatetaan vaatia sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä prosesseissa. Samoin kuin missä tahansa muissa työtehtävissä, voi motivaatiotaso vaihdella. Toisinaan työstään on innoissaan ja kokee työpaloa, ja toisina hetkinä motivaation löytymiseen joutuu käyttämään enemmän vaivaa.  

Työtehtävissä kyynistyminen uhkaa myös kokemusasiantuntijoita (muiden sote- työntekijöiden tavoin), joten tarvitaan aktiivista oman työotteen tarkastelua sekä taitoa ylläpitää omaa kutsumusta. Moni kokemusasiantuntija nimittäin kokee, että työ on kutsumustyötä, sen lisäksi, että se on erittäin mukavaa ja antoisaa. 

Toinen kouluttajista, Nina, toimii tällä hetkellä KAP Vantaa -hankkeessa työssäoppimisjaksolla. Hän opiskelee sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, ja hänestä tulee lähihoitaja. Nina kertoi asenteista ja siitä, miten asenteet vaikuttavat kokemusasiantuntijatehtävissä. Kokemusasiantuntijat toimivat tehtävissään mm. esimerkkeinä muille kuntoutujille, ja tekevät paljon yhteistyötä sote- alan ammattilaisten kanssa, joten heidän asenteensa välittyy muille. Ennakkoluuloton asenne auttaa uusiin tilanteisiin mentäessä ja uusia ihmisiä tavattaessa. Kehittämishalu on yksi kokemusasiantuntijan vahvuuksista, jos esim. on halua olla tekemässä palveluista asiakaslähtöisempiä.  

Oma asenne voi olla hidastamassa tai edistämässä taivalta kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijan asenne ”järjestelmää” kohtaan voi olla vielä kokemusaisantuntijakoulutuksen alussa hakusessa. Koulutuksen aikana, tai viimeistään työtehtävien kautta, oma asenne kuitenkin selkiytyy, ja mahdollinen auktoriteettivastaisuus väistyy. Auktoriteettivastaisuus johtuu usein omista huonoista kokemuksista. Kokemusasiantuntijuus koulutuksineen on kuitenkin prosessi, missä omiin ennakkoluuloihin liittyviä tunteita ja ajatuksia käsitellään.  

Koulutuspäivänä käytiin läpi myös mm. kokemusasiantuntijoiden eettisiä periaatteita. Näiden todettiin pohjautuvan vahvasti sosiaalialan ammattihenkilökunnan eettisiin ohjeisiin, vaikkei kokemusaisantuntijoille ole niitä erikseen kirjattukaan. Sosiaali- ja terveysalaa säätelevät eettiset ohjeet sopivat kuitenkin hyvin myös kokemusasiantuntijoille, koska he työtehtävissään huomioivat yksityisyyden suojan, sekä luottamuksellisuuden asiakaskohtaamisissa.  Kokemusaisantuntijoille tärkeitä arvoja ovat myös ihmisarvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja muu sosiaalinen yhdenmukaisuus. Osallisuuden edistäminen on yksi kokemusasiantuntijan keskeisimmistä tehtävistä. Kokemusasiantuntijat toteuttavat sitä sekä itse tuoden omaa kokemusosaamistaan esille, mutta myös edistämällä laajemman asiakaskunnan asioita tuomalla heidän ääni kuuluviin. Kokemusasiantuntijan tehtäviin kuuluu myös stigman- sekä eriarvoisuuden vähentäminen mm. palveluita kehittämällä. 

Kokemusasiantuntijan työtehtävät voivat olla haastavia, joten tulee olla keinoja pitää omasta jaksamisesta huolta. Tiedollisen osaamisen lisääminen, sekä omien voimavarojen tunnistaminen lisäävät työhyvinvointia mm. itsetuntemuksen kautta. KAP Vantaa -hanke antaa oman panoksensa työssäjaksamiseen vertaistukiryhmien muodossa. Näissä ryhmissä käsitellään kokemusasiantuntijoiden erilaisia työtehtäviä, ja niissä heränneitä tunteita työnohjauksellisella otteella. Vertaisryhmissä on myös koulutuksellisia osuuksia oman osaamisen kehittämisen tueksi. 

Koulutuspäivän lopuksi pohdittiin vielä työnjakoa tulevaan seminaariin. Todettiin, että paljon on jo tehty seminaarin eteen, mutta vielä on myös paljon tehtävää. Aivan lopuksi käytiin myös kierros, missä jokainen osallistuja sai kertoa ”omia fiiliksiä” koulutuspäivästä. Koulutuspäivä oli hieman raskas asiasisältöineen, mutta herätti varmasti myös paljon ajatuksia kokemusasiantuntijana toimimisesta.

Kokemusasiantuntijan vuorovaikutusosaaminen

11. koulutuskerran aiheena oli kokemusasiantuntijan vuorovaikutusosaaminen. Koulutuksen piti vuorovaikutuskouluttaja FM Johanna Huttunen. Aamupäivällä käytiin läpi vuorovaikutusosaamista, verbaalista ja non-verbaalista viestintää ja aktiivista kuuntelemista.

Alkuun pohdittiin pienryhmissä sitä, miksi vuorovaikutus on tärkeää kokemusasiantuntijoille ja mitä kukakin koulutukselta odottaa. Aamupäivällä käsiteltiin myös kokemusasiantuntijan viestinnän etiikkaa. Tässä korostettiin puheen rajaamista, jolla suojellaan kuulijaa. Rajatulla ja harkitulla itsestä kertomisella syvennetään vuorovaikutussuhdetta.

Aktiivisessa kuuntelussa tehtiin ero kuuntelemisen ja kuulemisen välillä. Siinä myös muistutettiin, että viesti vastaanotetaan monella aistilla. Erityisen hyödyllistä aktiivinen kuuntelu on silloin kun puhuja on tunnekuohun vallassa. Johanna antoi 10 vinkkiä osaavaan kuuntelemiseen.

Palaute-osiossa käytiin läpi sitä, miksi palaute on arvokasta ja mikä sen tavoitteena on. Sen jälkeen vuorossa oli palaute ja esiintymisjännitys. Johanna antoi ohjeita tehokkaaseen palautteeseen sekä siihen, miten olla hyvä palautteen vastaanottaja. Esiintymisjännitystä käsiteltiin teoriassa ja saatiin vinkkejä sen säätelyyn.

Iltapäivällä pääsimme kokeilemaan käytännössä aamupäivällä opittuja taitoja. Ensin harjoiteltiin kuuntelua ja palautetta ’katastrofaalisen kuuntelija’ ja ’palautelimbo’ harjoituksilla. Palautelimbossa ensimmäinen piti hissipuheen, toinen antoi palautteen siitä ja kolmas palautteen palautteesta.

Päivä koettiin erittäin hyödyllisenä ja kiinnostavana ja Johanna sai suurkiitokset innostavasta koulutuksesta. Päivän lopussa palautekierroksella haikeus siitä, että koulutus alkaa olla jo loppusuoralla nosti päätään. Katri ja Samuli kuitenkin lohduttivat sillä, että koulutuksen loputtuahan yhteinen matkamme KAP Vantaan kokemusasiantuntijana vasta alkaa!

Kirjoittajat: Syksyn 2021 kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuva Hanna sekä KAP Vantaa -hanketiimiläiset.

Vieritä ylös