KAP Vantaan vertaismentorointikoulutus alkoi helmikuisena perjantaina johdatuksella teemaan mentorointi, työnohjaus ja rajaaminen. Kaksitoista hankkeen koulutettua kokemusasiantuntijaa lähti samalla yhteiselle matkalle kohti ammatillista itsetutkiskelua ja työnohjauksellista maailmaa. Vertaismentoreina kokemusasiantuntijat toimivat hankkeen toisten koulutettujen kokemusasiantuntijoiden tukena ja ohjaajina. He voivat auttaa näin muun muassa työn haasteisiin ja rajaamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä työssä jaksamisessa. Koulutuksen toteutti Tukihenkilötyö ry ja sieltä alan pioneeri Ilmo Häkkinen.
Mentorointi ja työnohjaus
Ensimmäisen koulutuskerran teemoina pohdimme mentoroinnin ja työnohjauksen merkitystä sekä vertaistuellisuutta yleisellä tasolla. Mentorointi ja työnohjaus toimivat jatkumolla, jossa näiden rajat menevät osin limittäin ja sulautuen toisiinsa. Mentoroinnin samoin kuin työnohjauksen päätarkoitus on ennen kaikkea toimia työntekijän persoonallisuuden suojana. Kouluttajamme tähdensi, kuinka myös vapaaehtoistyössä on tarpeen saada työnohjausta; muutoin ihminen teloo itsensä ja ajan mittaan syntyy rajattomuutta. Missä roolissa toimii kulloinkin, on tärkeää tarkentaa ei vain itselleen vaan myös toisille osapuolille. Ammattilaisen ei esimerkiksi kannata lähteä kilpailemaan kokemusasiantuntijan kanssa asiakassuhteessa vaan antaa kokemusasiantuntijan reilusti hoitaa vertaisuuteen perustuva osuus.
Omat kokemukset on herkkyyttä ja ”herkkyys on aina lahjakkuutta – kyse on siitä, miten tulee oman herkkyytensä kanssa toimeen”. Näin pohdimme, kuinka oman kokemusasiantuntijuutensa voi valjastaa myös vertaismentorin työkaluksi. Vertaismentori realisoi oman tietonsa ja osaamisensa, ja mitä ei tiedä, voi yhdessä lähteä mentoroitavan kanssa selvittämään. Tärkeintä on, etteivät kokemusasiantuntijat jää yksin omassa työssään.
Oman persoonan käyttö ja työssä jaksaminen
Toinen koulutuskerta sisälsi erilaista pohdintaa omista rajoista ja mahdollisista työn haasteista niin kokemusasiantuntijana kuin vertaismentorinakin. Oman persoonan käyttö työssä toimii sekä työvälineenä että peilinä. Etenkin ryhmänohjaajana ryhmän viitekehys, rajat, säännöt ja tietty välineellisyys ryhmän tarkoituksessa suojaavat myös ryhmänohjaajan omaa persoonaa. Tällöin ryhmänohjaaja ei ota liikaa huolta toisten tunteista, hän ei ole siis ”tunnevastuussa” muista. Käyttäytymisen pitää pysyä ryhmässä aisoissa, mutta pienet kuohahtelutkaan eivät haittaa, kunhan ryhmänohjaaja ei itse provosoidu eikä lähde provosoimaan. Ryhmänohjaaja sekä ottaa tilaa, jos se on ryhmälle tarkoituksenmukaista, mutta ennen kaikkea antaa tilaa ryhmäläisille ja heidän prosesseilleen. Välillä ryhmänohjaajan on myös hyvä astua pois ohjaajan roolista ja mennä itse toisen ohjaamaan ryhmään rivijäseneksi.
Omaan tehtävään ja jaksamiseen ryhmänohjaajana auttaa oma hyvä itsetuntemus ja itsesäätelytaidot. Tietoisuustaidot ovat muun muassa sitä ”ettei ota rahahuolia mukaan kesäretkelle Korkeasaareen” vaan on läsnä kussakin hetkessä ja tilanteessa. Auttaminen on monesti ennen kaikkea empatiaa ja kuuntelua eikä niinkään ratkaisujen hakemista ja neuvomista. Ihmistä autetaan mahdollisuuksien mukaan voimaantumaan ja auttamaan itse itseään; löytämään omat vastaukset ja ratkaisut sisältään. Auttajan roolissa myös mentori saa olla inhimillinen ihminen omine tunteineen ja prosesseineen. Auttajankaan ei tarvitse olla vielä valmis ja apua saa pyytää.
Kehittyvä osaaminen
Kolmannen ja samalla viimeisen koulutuskerran myötä etenimme yhä syvemmälle työnohjauksen maailmaan. Pohdimme sitä, kuinka työnohjaus on tärkeää ”henkistä työsuojelua” ja mahdollisuus pitää se oma työväline eli oma persoona puhtaana – jaksaminen on työnohjausasia! Hyvä lähtökohta työnohjauksessa on keskusteleva, kuunteleva ja kannustava työote. Työnohjauksessa annetaan näkökulmia ja ehdotuksia. Siellä ei tuomita ketään vaan asia nähdään niin, että ”tekevälle sattuu ja aina ei mene oikein”. Tuleva KAP Vantaan vertaismentorointi tulee olemaan omassa mallissaan työnohjauksen ja perehdyttämisen yhdistelmää.
Koulutuskokonaisuuden jäljiltä koko koulutusporukka oli hengästyneen innostuneita ja valmiina lähtemään yhdessä kehittämään niin vertaismentorointimallia KAP Vantaassa kuin ohjaamaan ja mentoroimaan hankkeesta jo valmistuneita koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Koulutus saa vielä jatkoa syksyllä 2021 jatkokoulutuksen myötä. Hyvä tästä tulee!
Anne Kukkonen on sosionomiopiskelija, joka suorittaa opintojensa kolmatta eli viimeistä harjoittelua KAP Vantaa -hankkeessa kevään 2021 aikana. Annea kiinnostaa tulevaisuudessa työskennellä erityisesti päihdetyön parissa.