Hanketyö on palapeli, jossa jokaisella palalla on tärkeä paikkansa

KAP Vantaa –hankkeen ensimmäinen hankevuosi on takana. Huhtikuussa alkanut projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja saanut aikaan jo nyt ideoita sekä tuloksia asiakaslähtöisten sote-palveluiden kehittämiseksi kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen. Hanke on rakentunut tärkeiden peruspilarien varaan, ja niitä ovat olleet muun muassa yhteiskehittäminen, kumppanuus, kouluttaminen, vaikuttamisviestintä sekä tiimityöskentely.

Yhteiskehittäminen ja kumppanuus

KAP Vantaa –hankkeen keskeinen toimintametodi on yhteiskehittäminen, jota tehdään niin asiakkaiden, sote-ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden kuin muiden yhteistyökumppanien kanssa. Jokainen hankevaihe ja toteutettu idea on syntynyt yhteiskehittäen, jotta toteutus vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla olemassa oleviin tarpeisiin ja synnyttäisi uusia keinoja hyödyntää kokemusasiantuntijuutta sote-palveluissa.

Keskeisin yhteiskehittämisen kumppani on Vantaan sote-palvelut, jotka ovat sitoutuneet kehittämään hanketta yhdessä hanketiimin sekä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Erilaiset työpajat, asiakashaastattelut ja kyselyt ovat auttaneet selvittämään tarpeita ja ajatuksia, joita sote-ammattilaisilla on kokemusasiantuntijuudesta. Avoin ja rakentava vuoropuhelu on ollut hankkeen yksi kantavista voimista, jonka avulla on voitu lähteä miettimään toiminnan rakenteita.

Kouluttaminen

Hanke järjestää yhteensä neljä kokemusasiantuntijakoulutusta vuosien 2020-2022 aikana. Ensimmäinen koulutus on kehittämispäivää ja loppuseminaaria vaille valmis, ja helmikuussa alkavan koulutuksen haku on parhaillaan käynnissä. Koulutus on suunniteltu KoKoA ry:n koulutusrunkoon nojaten mutta kuitenkin niin, että se vastaa hankkeen erityistarpeisiin. Näitä ovat muun muassa kokemusasiantuntijana toimiminen julkisissa sote-palveluissa sekä erilaisissa kehittämistehtävissä. Koulutuksessa on paneuduttu myös vuorovaikutustaitoihin, työhyvinvointiin sekä palvelumuotoiluun.

Koulutuksen aikana on huomioitu paljon erilaisia kehittämiskohtia, joita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan pikimmiten käytännössä tai otettu huomioon tulevan koulutuskauden suunnittelussa. Koulutettavat ovat esimerkiksi kaivanneet enemmän ryhmätyöskentelyä, joten koulutuskerroille on lisätty erilaisia ryhmissä toteutettavia tehtäviä. Lisäksi koulutus ei pääty 120 tunnin peruskoulutukseen, vaan jo heti maaliskuussa alkaa jatkokoulutus, jossa käsitellään teemoja, jotka tarvitsevat syventämistä. Näitä ovat oman tarinan muokattavuus, palvelumuotoilu, kokemustutkimus ja tiedonhaku sekä vaikuttamistyö. Jatkokoulutukset ovat etämuotoisia ja kaikille kokemusasiantuntijoille avoimia.

Vaikuttamisviestintä

Yksi järjestökentän keskeinen toimintamuoto on vaikuttamistyö. Erilaiset epäkohdat yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä ovat teemoja, joita järjestöt käsittelevät päivittäisessä toiminnassaan. KAP Vantaa –hankkeen osalta vaikuttamisen kenttiä ovat sote-palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen sekä kokemusasiantuntijoiden lisääntyvä hyödyntäminen palvelujärjestelmässä. Myös kokemusasiantuntijoiden työhyvinvointiin sekä työsopimusasioihin liittyvä vaikuttamistyö on tärkeässä roolissa.

Vaikuttamisviestinnässä voi hyödyntää monenlaisia viestinnän kanavia, kuten sosiaalista mediaa, blogialustoja sekä perinteistä printtimediaa. Myös erilaiset puheenvuorot ovat tärkeä osa vaikuttamistyötä. KAP Vantaa –hankkeelle on luotu vuosittainen viestintäsuunnitelma, jossa on pohdittu erilaisia tapoja tuoda hankkeen havaintoja ja toimintaa näkyväksi. Keskeistä hankkeen viestinnässä on se, ettei se ole yhden henkilön vastuulla, vaan kaikki halukkaat pääsevät tekemään viestintätekoja. Yksi väylä viestiä hankkeen toiminnasta on A-Kiltojen Liiton Vesiposti-lehti, jossa on hankkeen oma palsta. Palstalle kirjoittavat kokemusasiantuntijat, jotka saavat kirjoituksistaan palkkion.

Tiimityöskentely

Olennainen elementti onnistuneessa hanketyössä on tiimi, joka jakaa yhteiset arvot ja tuntee kehittämiskohteena olevan ilmiön hyvin. Tiimityössä saadaan parhaimmillaan aikaan merkittäviä tuloksia, kun tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja tukee toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. KAP Vantaa –hankkeen tiimi on menneenä syksynä toiminut saumattomasti yhteen, sillä jokainen on halunnut tehdä töitä yhdessä määriteltyjen tavoitteiden eteen.

Tiimissä on työskennellyt hankepäällikön ja hanketyöntekijän lisäksi sosionomiopiskelija, työkokeilija, jolla on sosiaalialan korkeakoulututkinto sekä viisi palkattua kokemusasiantuntijaa. Jokainen on päässyt määrittelemään omaa työnkuvaansa siten, että on voinut hyödyntää vahvuuksiaan työtehtävissä. Uuden oppiminen on tapahtunut turvallisessa ympäristössä; esimerkiksi etätyökalujen käyttöä on opeteltu yhdessä. Tiimissä on toimittu lisäksi tasa-arvoisesti ja muita kunnioittaen, mikä kertoo ryhmän arvopohjasta – oikeudenmukaisuus on toiminnan ydin!

KAP Vantaa –hanke pitää pienen joululoman, mutta tammikuun alussa jatkuvat uudet ja vanhat kuviot. Hyvää joulua ja tulevaa vuotta 2021!

Kirjoittaja Raisa Saraniemi toimii KAP Vantaa -hankkeen hankepäällikkönä. Raisan ammatillisina intohimoina ovat sote-palveluiden yhteiskehittäminen asiakaslähtöisemmiksi sekä kokemusasiantuntijuuden edistäminen asiantuntijuuden muotona.

Vieritä ylös