Miksi me ideoimme yhdessä?

KAP Vantaa –hankkeen järjestämä Toimivan yhteistyön ideapaja kokosi yhteen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita kokemusasiantuntijuudesta työmuotona. Ideapajassa keskusteltiin toimivan yhteistyön reseptiikasta, kokemusammattilaisuudesta, moniammatillisesti työskentelystä sekä asiakaslähtöisyyden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä. 

Ideapajaan osallistui niin kokemusasiantuntijoita, sote-alan ammattilaisia kuin järjestökentän osaajia. Päivän keskustelut käytiin pitkälti pienryhmissä, joissa syntyneet ajatukset ja ideat purettiin yhdessä koko osallistujajoukon kesken. Ideapaja rakentui neljästä eri työpajasta, joiden teemat olivat:

  1. Toimivan yhteistyön ABC
  2. Kokemusammattilainen työyhteisössä
  3. Työpari- ja moniammatillinen työskentely
  4. Asiakaslähtöisyyden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

Työpajoista vastasi hanketiimi, joka valmisteli jokaiseen teemaan ennakkokysymyksiä. Ideapajan ajatuksena oli lisäksi olla vahvistava kokemus hanketiimille: onnistunut työpaja lisää itsevarmuutta etätyöskentelyn ja uusien työskentelymuotojen käyttöönoton suhteen. Jokaisessa työpajassa syntyi väitteitä ja ideoita, joista nostan muutaman esille. Ne toimivat myös konkreettisena hankesuunnittelun tukena, sillä saimme niistä heti ideoita kehittämistyöhön.

Väite 1: Sote-ammattilaisetkin haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi

Useammassa työryhmässä keskusteltiin ennakkoluuloista, joita asiakkaat ja kokemusasiantuntijat kokevat palvelujärjestelmässä. Toisaalta myös sote-ammattilaisiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti, sillä heidät nähdään usein stereotypioiden kautta. Kuitenkin sote-ammattilaiset ovat kouluttautuneita, ja valtaosa suhtautuu työhönsä sekä asiakkaisiinsa kunnioittavasti. Arvostus omaa osaamista ja ammattikuntaa kohtaan saattaa horjua, jos palaute on pääosin kriittistä ja jos positiivista palautetta ei saa juuri koskaan.

Sote-ammattilaiset haluavat tulla tunnustetuiksi siinä missä mikä tahansa muukin ammattikunta. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa tulisi rakentua vastavuoroiseen kunnioitukseen. Ajatukset sote-ammattilaisten kykenemättömyydestä kohdata asiakkaita tasavertaisina toimijoita tulisi unohtaa. Pikemminkin pitäisi löytää osapuolten vahvuudet ja korostaa niitä yhteistyön ytimenä.

Ideapajan tuottama ehdotus: Sote-ammattilaiset pitäisivät koulutuksen kohtaamistaan ennakkoluuloista ja keinoista purkaa vastakkainasettelua.

Väite 2: Koulutetut kokemusasiantuntijat tarvitsevat jatko- ja täydennyskoulutuksia

Kokemusasiantuntijuus on prosessi, joka jatkuu ja kehittyy, kuten muutkin asiantuntijuuden muodot. Usein ajatellaan, että kokemusasiantuntijakoulutuksen käyminen riittää, mutta ideapajan pienryhmissä keskusteltiin vilkkaasti kokemusasiantuntijoille suunnatuista jatko- ja täydennyskoulutuksista sekä niiden tarpeellisuudesta. Koulutuksiin toivottaisiin sellaisia sisältöjä ja teemoja, joiden avulla kokemusasiantuntijat saisivat sekä ammatillista itsevarmuutta että työkaluja työtehtävien tueksi.

Koulutuksien sisältöjä voisivat olla esimerkiksi vaikuttamistyö, palvelumuotoilu, tiedolla johtaminen ja tiedonhankinta sekä oman tarinan muokattavuus erilaisia työtehtäviä varten. Lisäkoulutuksia voitaisiin tuottaa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa ja tarjota etämuotoisina, jolloin niihin voisi osallistua myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Ideapajan tuottama ehdotus: KAP Vantaa –hanke koordinoi säännöllisiä jatkokoulutuksia eri teemoista. Jatkokoulutukset ovat etämuotoisia ja kaikille koulutetuille kokemusasiantuntijoille suunnattuja. Sisältöjä tuottavat yhteistyökumppanit ja eri teemojen (kokemus)asiantuntijat.

Väite 3: Kokemusasiantuntijuus kaipaa tuekseen tiedolla johtamista ja vaikuttamista

Kokemusasiantuntijoiden tulee saada tutkittua tietoa oman kokemuksensa kautta tulleiden ajatuksien tueksi. Ideapajan osallistuvat kokivat, että oman kokemuksen rinnalla tulisi hyödyntää esimerkiksi erilaisia tutkimuksia ja tilastotietoa, jotta kehittämisideat saisivat lisää vaikuttavuutta tuekseen. Samalla kokemusasiantuntijat oppisivat liittämään oman kokemuksensa osaksi jotain yhteiskunnallista ilmiötä tai epäkohtaa.

Julkisen sektorin palveluita toteutetaan lainsäädäntöä sekä erilaisia strategioita noudattaen. Jotta kokemusasiantuntijat voivat tehdä vaikuttamistyötä asiakaslähtöisempien palveluiden puolesta, tulee heillä olla osaamista tiedonhankintaan sekä pääsy tietolähteiden äärelle. Kun tietoa on saatavilla ja sitä osaa soveltaa, on vaikuttamistyö mahdollista ja tehokasta.

Ideapajan tuottama ehdotus: Yksi jatkokoulutuksen teema on tiedolla johtaminen ja tiedonhaku. Toisella kerralla taas tutustutaan vaikuttamistyöhön.

—–

Lopuksi voisi todeta, että yhdessä ajatteleminen on antoisaa ja todella tuottoisaa. Olennaista on kuitenkin se, että syntyneitä ideoita jatkojalostetaan. Myös omistajuus on tärkeää, sillä ilman nimettyä vastuuhenkilöä tai -tiimiä ajatukset eivät etene. Innostus ei yksin riitä, vaan vastuunkanto ja sovitut aikataulut mahdollistavat ideoiden konkretisoitumisen.

Kirjoittaja Raisa Saraniemi toimii KAP Vantaa -hankkeen hankepäällikkönä. Raisan ammatillisina intohimoina ovat sote-palveluiden yhteiskehittäminen asiakaslähtöisemmiksi sekä kokemusasiantuntijuuden edistäminen asiantuntijuuden muotona.

Vieritä ylös