Yhteiskehittämisen avulla selkeytetään kokemusasiantuntijoiden rooleja sote-palveluissa

Vantaan kaupungin sote-palvelut haluavat hyödyntää kokemusasiantuntijuutta entistä monipuolisemmin. Yhteiskehittäminen on yksi keino saada niin sote-ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden kuin asiakkaiden ideat kuuluville.

Suomen perustuslaki (1999/731, 14 §) antaa jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaa sekä itseään koskevaan päätöksentekoon, ja myös kuntalaissa (2015/410, 22 §) painotetaan kuntalaisten osallisuutta. KAP Vantaa -hankkeen tavoitteena on lisätä asiakasosallisuutta ja käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijuuden avulla. Vantaan kaupunki on sitoutunut hankkeen kanssa edistämään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia konkreettisesti. Hanke edistää myös Vantaan osallisuusohjelman toteutumista, minkä tavoitteena on eri toimijoiden vuorovaikutuksen lisääminen.

Hankkeessamme kehittämistyötä lähdettiin toteuttamaan yhteiskehittämisen avulla. Yhteiskehittäminen on osa palvelumuotoilun prosessia – yhdessä asiakkaiden (työpajoissa kokemusasiantuntijoiden äänellä), hanketiimin ja Vantaan sote-työntekijöiden kanssa pohtimista, tiedon tuottamista ja ideointia vuorovaikutteisesti. Tavoitteena on ollut rakentaa yhteistä käsitystä kokemusasiantuntijoiden rooleista kentällä ja lähteä ketterästi kokeilemaan rooleja kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvien työharjoitteluiden avulla. Tässä blogissa esittelen sitä, miten työpajat toteutettiin sekä millaisia ideoita kokemusasiantuntijoiden ja sote-ammattilaisten työskentelystä syntyi.

Sote-ammattilaiset kutsuttiin virtuaalisiin työpajoihin

Yhteiskehittämisen foorumina käytettiin työpajoja, joita on tähän saakka järjestetty kolmen Vantaan kaupungin sote-yksikön (aikuissosiaalityö, asumispalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut) kanssa. Asumispalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut edustavat alueita, joissa kokemusasiantuntijatoiminnalla on jo olemassa pidemmät perinteet kolmannella sektorilla. Myös julkisen sektorin osalta kokemusasiantuntijuudella on jo jalansijaa, mutta rakenteissa on vielä käytännön esteitä, joita hankkeessa puretaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Yhteiskehittämisen prosessin alkuun saattamisessa nähtiin tärkeänä, että hanketyöntekijät eivät määritelleet valmiiksi tulevien kokemusasiantuntijoiden rooleja ja esittäneet niitä valmiina paketteina ammattilaisille. Työpajojen suunnittelussa hankkeeseen palkatut koulutetut kokemusasiantuntijat olivat käytännössä pääosassa ideoimassa yhteiskehittämisen työpajoihin sisällön. Ideoista käytiin yhteistä keskustelua KAP Vantaa -hanketiimin kesken. Suunnittelussa luotiin käytännön toteutustapa varsinaiselle yhteiskehittämiselle sote-ammattilaisten kanssa.

Työpajat toteutettiin etätyöskentelynä Teams-ympäristössä vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi. Kokemusasiantuntijoiden keskeinen rooli oli kertoa työskentelyn herättämiseksi valitsemallaan tavalla kokemukseen perustuva tarina yhteistyöstä sote-ammattilaisten kanssa. Keskustelun runkona toimivat etukäteen mietityt kysymykset kokemusasiantuntijuudesta, sen lisäarvosta ja rooleista sote-työssä sekä aiemmat kokemukset yhteistyöstä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Työpajoista syntyi muiden muassa seuraavia ideoita ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyöhön sekä monipuolisen kokemusasiantuntijoiden osaamisresurssin hyödyntämiseen:

  • Asiakkaan mahdollisuus valita kokemusasiantuntija esimerkiksi esittelyvideoiden avulla
  • Päivystävä kokemusasiantuntija palveluohjaukseen
  • Kokemusasiantuntija mukana asiakasprosessissa alusta loppuun: alkuvaiheen tuki palveluihin kiinnittymisessä, asiakassuunnitelman tekeminen yhteistyössä, palveluista putoamisen ehkäisy (saattava palveluohjaus yli sektorirajojen, motivaation ylläpito) sekä jatkopolkujen suunnittelu
  • Työskentely ammattilaisten työparina ja moniammatillisessa tiimissä
  • Asiakastapaamisten jälkeinen jälkihoito ja yhteydenpito asiakkaan kanssa
  • Sote-palvelujen viestinnässä mukanaolo (esim. brändäys sekä nettisivujen suunnittelu ja toteuttaminen asiakaslähtöiseksi)
  • Kilpailutuksessa mukana oleminen (vaihtoehtojen arviointi asiakkaan näkökulmasta)
  • Ryhmien kehittäminen ja ryhmänohjaajan työparina oleminen
  • Kouluttaminen ja haastavien asiakastilanteiden sparraaminen
  • Kokemusasiantuntija vakituisena työntekijänä yksikössä
  • Sosiaalisessa raportoinnissa mukana ja kehittämässä oleminen
  • Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa läheis- ja omaistyössä mukanaolo
  • Kokemusasiantuntija mukana jalkautuvassa työssä

Luottamuksellisuus tukee yhteiskehittämisessä onnistumista

Kansalaisten ja ammattilaisten sekä organisaatioiden välinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta edellyttävät kaikkien keskinäistä luottamusta. Työpajatyöskentelyssä tämä luottamus vaikutti syntyneen ainakin kokemusasiantuntijoiden vankan kokemuksen ja avun saamisen myönteisten kokemusten jakamisen kautta. Toisaalta myös sote-ammattilaisten avoimuus ja tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta olivat uskoakseni merkittävässä roolissa. Kaikilla osapuolilla tavoitteena on, että Vantaan sote-palvelujen asiakkaiden tarpeet sekä työntekijöiden tarjoama tuki kohtaisivat entistä monipuolisemmin. Kokemusasiantuntijoilla on pääomanaan monipuolista ammatillista ja kokemusosaamista. Heidän osaamisresurssinsa hyödyntämisellä olisi mahdollisesti myös laajemmin yhteiskunnallista merkitystä niin asiakkaiden ja palvelujen kohtaanto-ongelman lieventämisessä kuin kokemusasiantuntijoiden oman työllistymisen kautta.

Yhteiskehittämisen työpajoista syntyi myös konkreettisia KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvien työharjoittelupaikkoja. Olemme erittäin iloisia tästä syntyneestä keskinäisestä yhteistyöstä ja luottamuksesta! Kehittäminen jatkuu sote-ammattilaisten, hanketyöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kehittämisryhmässä, kokemusasiantuntijoiden työharjoitteluissa ja tulevissa erilaisissa työtehtävissä Vantaan sote-palveluissa.

Kirjoittaja Elina Hiltunen on sosionomi ja sosiaalityöntekijä, joka on koko työuransa ajan ollut kiinnostunut kokemusasiantuntijuudesta ilmiönä sekä työmuotona. Elina haluaa vaikuttaa siihen, että sote-palvelut vastaisivat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin sekä samalla tukisivat työntekijöiden työssä jaksamista.

Lähteet:

Suomen perustuslaki (1999/731) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Kuntalaki (2015/410)  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#O2

Vieritä ylös