KAP Vantaa – miten toteuttaa hanketavoitteita poikkeusoloissa?

Etätyöskentely muutti hankesuunnittelun totuttuja toimintatapoja ja toi samalla tilaa luovalle ajattelulle. Merkittäviä tekijöitä ovat toimivat rakenteet sekä sisäinen että ulkoinen viestintä.

Puoli vuotta on kulunut siitä, kun aloitimme työparini Katri Salmen kanssa työskentelyn Kokemusasiantuntijapankki-hankkeessa. Koronarajoitusten vuoksi teimme tuolloin (ja teemme edelleen) työtämme kotioloissa, mikä oli itselleni totaalisen uudenlainen tapa aloittaa hankesuunnittelu. Luimme hankedokumentteja, juttelimme tunteja Teamsissa ja kävimme läpi molempien ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta. Keskittymistä vaikeuttivat aika ajoin vain tekniset haasteet ja kotona aikaansa viettäneet lapset. 

Emme pystyneet rajoitusten vuoksi kohtaamaan kasvokkain viikkoihin, joten oli kieltämättä jännittävää nähdä ensimmäisen kerran. Toisen ilmeet ja eleet olivat tulleet tutuiksi Teamsissa, mutta oli mielenkiintoista nähdä, pitivätkö omat oletukset toisesta paikkansa. Juttelimme hetken ja huomasimme, että olimme osanneet muodostaa toisistamme realistisen mielikuvan. Koimme, että etätyöskentely ja usein sivuraiteille ajautuneet videokeskustelut olivat auttaneet meitä rakentamaan vahvan pohjan yhteistyölle. 

Vahva pohja syntyi myös esimerkiksi arvioinnille, viestinnälle ja koulutusrungolle, joita saimme rauhassa hioa. Aiempien hankkeideni alkuvaiheet ovat keskittyneet kohtaamisille ja tapaamisille, jotka ovat vieneet paljon aikaa sekä energiaa. Nyt pidimme paljon etämuotoisia palavereita yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta koska aikaa ei kulunut paikasta toiseen siirtymiseen, ei kalenteri täyttynyt samalla tavalla kuin ennen. Meillä jäi tilaa luovalle ajattelulle, jonka yksi elinehto on suunnittelematon aika. 

Rakenteet mahdollistavat yhteiskehittämisen ja rohkean kokeilun

Oman työskentelyni kulmakivi on se, että teen toiminnalle hyvät rakenteet, joiden sisällä on turvallista kokeilla ja kehittää. Kevään etätyöskentely mahdollisti juuri tämän tavoitteen toteutumisen; saimme Katrin kanssa aikaa keskittyä rakenteisiin, joiden varaan olemme voineet alkaa rakentaa KAP Vantaa –kokonaisuutta. Ajattelemme molemmat Katrin kanssa, että meidän työssämme olennaista on tukea meidän upeita kokemusasiantuntijoitamme loistamaan ja jaksamaan usein hyvinkin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Kun rakenteet ovat kunnossa, voimme tehdä tavoitteidemme ja arvojemme mukaista työtä.

Arvoista sananen. Työnantajamme ja KAP Vantaa –hanketta hallinnoiva Vantaan A-kilta ry korostaa toiminnassaan muun muassa kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä yhteistoimintaa. Nämä arvot ovat vahvasti näkyvillä myös KAP Vantaa –hankkeessa, jonka lähtökohtana on luoda rakenteet kokemusasiantuntijuuden systemaattiselle hyödyntämiselle Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeen tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä, jollei toiminta ole yhteisöllistä ja yhteiskehittämiseen pohjautuvaa. 

Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa suunniteltavan “toimintamallin tavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämistä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Työskentelyssä keskeisiä elementtejä ovat yhteiskehittäminen ja kumppanuus.” Poikkeukselliset olosuhteet ovat asettaneet haasteita esimerkiksi yhteiskehittämiselle, mutta mielestäni olemme onnistuneet luomaan toimivia ratkaisuja esimerkiksi etämuotoiseen yhdessä tekemiseen. Haluamme olla vaikuttamassa kokemusasiantuntijatoiminnan tulevaisuuteen, joten nykyhetken suunnitelmat ja päätökset ovat tärkeissä rooleissa. 

Kirjoittaja Raisa Saraniemi toimii KAP Vantaa -hankkeen hankepäällikkönä. Raisan ammatillisina intohimoina ovat sote-palveluiden yhteiskehittäminen asiakaslähtöisemmiksi sekä kokemusasiantuntijuuden edistäminen asiantuntijuuden muotona.

Vieritä ylös